Helppo tulla juttuun helppo kommunikoida ymmärtää meitä
Olemme tehneet töitä Liettualaisten yritysten kanssa mm.kouluttamalla heitä Suomen markkinoille. Liettualaiset kuvaavat itseään kuten me suomalaisetkin. “Olemme rehellisiä ja teemme kovasti töitä” eli se tarkoittaa, että kommunikointi ja tapa ajatella on hyvin samanlaista, josta seuraa helppo ja sujuva kommunikaatio. Meillä on ihan samanlainen tapa ajatella, kommunikoida ja esittäytyä. Ei hötkyilyä, vaan kuunnellaan vastapuolta ja käydään asiat läpi yksi kerrallaan. Hiljaisuudet keskustelussa ei aiheuta ongelmaa. Toistemme omia kieliä ei tietystikään ymmärretä, mutta englanti sujuu korkeasti koulutetuilta liettualaisilta mainiosti.
Liettua on Baltian markkinoista suurin 2,79 miljoonalla asukkaallaan. Tämä porukka on kokenut historiansa aikana useita suurvaltoja, mutta selviytynyt asenteella yhtenäisenä porukkana. Yhteinen itäinen naapuri auttaa meitä ymmärtämään toisiamme entistä paremmin. Liettualaiset näyttää todella voimakkaasti ja avoimesti kantansa maailmanpoliittisiin asioihin ja kenen puolella ovat. Kaduilla, parvekkeille, ikkunoissa ja autoissa oli näkyvissä sini-keltaisia -lippuja ja värityksiä, joilla tukea osoitetaan Ukrainalle.
YK luokittelee Liettuan kuuluvaksi pohjoiseen Eurooppaan. Oma satama, lyhyet välimatkat sekä Pohjoismaihin että Keski-Eurooppaan. Optimaalinen paikka yritysten näkökulmasta vaikka logistiikan keskittämiseen tai tuotannolliseen tarkoitukseen. Erityisesti, kun Liettua on rakentanut 7 erityiskauppa-aluetta (free economic zone) ulkomaalaisia sijoittautumisia ajatellen. Tilastojen mukaan 150 suomalaista yritystä on löytänyt Liettuan markkinan tästä näkökulmasta. Virossa meikäläisiä on 2000. Saksalaiset (18%) ja tanskalaiset (15%) vievät kärkisijat teollisissa investoinneissa (Share of manufacturing companies by parent HQ location).
Suomesta on linnuntietä Liettuaan 560 km eli sama matka kuin Helsingistä Ouluun, mutta on ylitettävä “rapakko” matkalla.
Kun yhdistetään matalampi kustannus- ja hintataso edellä mainittuihin seikkoihin, ei ole mikään ihme, että Liettua kiinnostaa kaikenkokoisia yrityksiä. Paikan päällä on nähtävissä todella kova inflaatio, lokakuussa jopa 24%:ia kohdistuen elintarvikkeisiin ja energian hintaan. Liettua on hoitanut taloutensa suhteellisen hyvin BKTN ollessa 1,8-2% tälle vuodelle ja julkisen velan 43%:ia. Nykyisestä tilanteesta on aikomus selviytyä ottamalla lisää valtionvelkaa ja tuomalle tuki sekä yrityksille että kansalaisille erilaisten rahoitustyökalujen avulla.
Palkkataso on alhaisin Baltian maista ja painetta palkkojen korottamiseen on kova. Palkkoja nostettiin viime vuonna 10%:ia ja tänä vuonna 12:ia. Minimipalkka nousee ensi vuoden tammikuussa 840 euroon. Liettualainen työvoima kulkee eri maissa töissä, joten paikallisestikin on työvoimasta pulaa tietyillä toimialoilla.
Liettualla on keskeinen sijainti. Ja siellä on rakennettu mielenkiintoinen yritysten Invest In -houkutuskonsepti, johon halusin tutustua. Huomattavaa on, että alueeltamme on muutama yritys joko jo perustanut toimipaikan tai on kiinnostunut perustamaan toimipaikan Liettuaan.
Free Economy Zone konsepti oli hyvin mielenkiintoinen. Kustannustaso on yhä kohtuullinen
Yllätyksenä maininnat työvoimapulasta ja voimakkaasta inflaatiosta. Ystävälliset ja avuliaat ihmiset. Tärkein tavoitteeni oli verkostoitua ja se toteutui.
”Liettuan reissu oli silmiä avaava ja saimme tarvittavaa tietoa päätöksentekoa varten. Joten käynti Liettuassa täytti asetetut odotukset. Export Makerilla on maassa loistavat kontaktit ja verkostot ja voin suositella muillekin yrityksille heidän tukeaan kv.markkinoilla. ”
Liettua on maantieteellisesti lähellä ja kehittyvien maantie- ja raideliikenneverkoston kautta hyvin saavutettavissa oleva markkina.
Verkoston kasvattaminen, jotta voi auttaa oman alueen yrityksiä Liettuan markkinoille pääsemiseen. Aistia omin silmin ja korvin tekemisen kulttuuri ja eri toimijoiden ylpeys omasta osaamisesta.