Suomen Yrittäjien, Finnveran ja TEM:in laatiman pk-yritysbarometrin mukaan noin 23% pk-yrityksistä toimii kansainvälisillä markkinoilla, mikä lukumäärällisesti tarkoittaa 65 000 pientä ja keskisuurta yritystä, ja määrä onkin noussut merkittävästi viimeisten vuosien aikana.
Barometrin mukaan voimakkaasti kasvuhaluiset yritykset ovat selvästi muita yrityksiä kansainvälisempiä, sillä niistä yli 50% hakee kasvua kansainvälisiltä markkinoilta. Globaaleilla markkinoilla kansainvälistyminen onkin keskeinen osa yrityksen kasvustrategiaa, ei niinkään oma irrallinen toimenpiteensä. Miksi yritykset haluavat mukaan kansainvälisille markkinoille?
Syitä voidaan tunnistaa useita erilaisia. Czinkotan ja Ronkaisen (2013) mukaan kansainvälistymisen syyt voidaan jakaa proaktiivisiin ja reaktiivisiin syihin:
Proaktiiviset syyt:
Reaktiiviset syyt:
Proaktiivisten motiivien pohjalta tapahtuvan kansainvälistymisen voidaan nähdä lähtevän yrityksestä itsestään, kun taas reaktiiviset motiivit ”pakottavat” yrityksen kansainvälisille markkinoille. On kuitenkin tärkeää muistaa, että näin karkea syiden jaottelu on hieman keinotekoista, sillä useimmiten syyt saattavat sekoittua keskenään tai niitä saattaa olla useita yrityksen kansainvälistymispäätöksen taustalla.
Erinomaisesta tuotteesta huolimatta kotimaan markkinat eivät aina pysty vastaamaan yrityksen tavoitteisiin. Ainutlaatuisella palvelulla, tuotteella tai liiketoimintamallilla voi toki horjuttaa sen hetkistä tilannetta, mutta kehittyneet markkinat ovat pääsääntöisesti todella kilpailtuja ja kilpailu kiristyy entisestään esimerkiksi suurten kansainvälisten toimijoiden saapuessa markkinoille. Hyvä esimerkki on ahtaalle joutunut suomalainen kotimarkkinakeskeinen elintarviketeollisuus, jonka täytyy alkaa vastaamaan kansainväliseen kilpailuun. Kansainväliset markkinat ovat ahtaiden kotimarkkinoiden rinnalle erittäin varteenotettava vaihtoehto ja onkin hyvä muistaa, etteivät ne sulje pois entistä toimintaa: uusi ”tukijalka” tuottaa tuloa aikaisemman toiminnan rinnalla.
Eri markkinat toimivat eri tavalla. Sen vuoksi yrityksen kannattaa hajauttaa riskejään ja riippuvuuttaan investoimalla mahdollisuuksien mukaan useammalle markkinalle. Esimerkiksi Suomessa monet yritykset ajautuivat vaikeaan tilanteeseen talouden kyykätessä pidemmän jakson ajan, sillä panostukset olivat ainoastaan kotimaan markkinassa. Optimaalinen tilanne yritykselle olisi se, että sen liikevaihdosta korkeintaan 25% tulisi per markkina tai per yksi suuri asiakkuus. Tällöin yhden markkina-alueen (tai asiakkuuden) heikkeneminen ei hiljennä saati vaaranna koko liiketoimintaa.
Tärkeintä on olla unohtamatta yrityksen ydinliiketoimintaa kotimaassa. Useiden eri toimintojen ylläpito ja kehittäminen voi vaarantaa koko liiketoiminnan esimerkiksi puutteellisten resurssien tai osaamisen myötä. Siksi asiantuntijan käyttäminen voi olla enemmän kuin hyödyllistä.
Kansainvälisiltä markkinoilta voi löytyä sellaisia mahdollisuuksia, joilla kilpailu ei ole vielä tiukentunut. Tämä voi johtua esimerkiksi yrityksen ainutlaatuisesta tuotteesta tai teknologiasta. Tällöin on tärkeää kuitenkin pystyä arvioimaan, kuinka kauan mahdollinen kilpailullinen etu pystytään säilyttämään. Tällä hetkellä esimerkiksi Venäjä ja Lähi-idän vauraat valtiot ovat sellaisia alueita, jotka kiinnostavat yrityksiä juuri pienemmän laatutuotteiden ja -palveluiden kilpailun vuoksi.
Kiinnostaako sinua kuulla tarkemmin, miten me voimme auttaa yritystäsi menestymään kansainvälisillä markkinoilla? Ota yhteyttä!
Lähteet: