Lukiolaiset keräävät rohkeutta Venäjälle

 

Talouskasvun hiipuessa ja käydessä aiempaa epävarmemmaksi, Suomessa on alettu entistä enemmän kääntämään katseita itään – suuren ja hankalan Venäjän suuntaan. ”Venäjän kielen ja kulttuurin taitajalle riittää töitä” on monesti hoettu mantra, jonka paikkansapitävyydestä keskustellaan aika ajoin. Varmaa on kuitenkin se, että Venäjän merkitys Suomen taloudelle tulee tulevaisuudessa kasvamaan ja suomalaisia eri alan Venäjän-osaajia tullaan tarvitsemaan.

East Consulting on mukana kehittämässä entistä kansainvälisempää ja Venäjään myönteisemmin suhtautuvaa sukupolvea. Toimitusjohtaja Jonne Pöyhtäri on ollut aloitteen tekijänä sekä yhtenä puuhamiehenä avaamassa Karstulan lukion ”Venäjän-rahastoa”, jolla pyritään kannustamaan nuoria venäjän kielen ja kulttuurin opiskeluun, vaihto-opiskeluun sekä kaikenlaiseen kansainvälistymiseen. Sen merkeissä Jonne ja allekirjoittanut kävivät yhdessä  Keski-Suomen Kauppakamarin Hanna Äijäsen kanssa tutustumassa Karstulan lukion venäjän kielen opiskelijoihin. Vierailijat jakoivat kokemuksiaan Venäjästä ja omasta urapolustaan ja kannustivat nuoria miettimään Venäjää yhtenä mahdollisena urapolkuvaihtoehtona.

Tapaamisessa ilmeni, että lukiolaiset kokevat venäjän kielen opiskelun mielenkiintoisempana ja haasteellisempana kuin esimerkiksi perinteisten vaihtoehtojen saksan tai ranskan kielen. Kovinkaan moni venäjää opiskelevista nuorista ei ollut ajatellut Venäjää uravaihtoehtona, mutta tiedostivat kuitenkin selvästi työmarkkinoiden tarpeet ja kysynnän venäjän kielen taitajille. Venäjää opiskellaan pikemminkin sen vuoksi, että ”kyrilliset kirjaimet ovat jännittävämpiä ja haastavampia kuin meidän tutut kirjaimet”, kuten lukiolainen Marika Jokinen asian ilmaisi. Kielitaidosta huolimatta Venäjälle menoa kuitenkin aristeltiin, eikä kahdentoista hengen ryhmästä kukaan ollut vielä uskaltautunut käymään Venäjällä.

Venäjälle matkustamisen kynnys on siis edelleen korkea. Perinteisiä matkakohteita pidetään huomattavasti turvallisempina ja helpompina vaihtoehtoina, sillä niissä pärjää tavallisesti kolmannella kotimaisellamme – englannilla. Venäjällä englannin kieli ei monin paikoin riitä, vaikkakin Venäjän nuorempi polvi puhuu sitä jo paremmin kuin vanhempansa. Toisaalta suomalaiset epäilevät omaa venäjän kielen taitoaan – monesti turhaan. Jos nuori lähtee rohkeasti Venäjälle ja alkaa käyttää opittuja taitoja hyväkseen, jo perusfraaseilla pärjää pitkälle.

Kahdeksan kurssia venäjää lukiossa ei vielä ole riittävä sujuvaan kielitaitoon, mutta toisaalta kahdeksankymmentäkään kurssia ei välttämättä ole riittävästi, ellei nuori uskallaudu astumaan jalallaan Venäjän maaperälle. Oikea oppiminen ja teorian jalostuminen käytäntöön alkaa, kun Allegro tuo matkaajan Finlyandski vokzalille, Pietarin Suomen-juna-asemalle. Käytäntö opettaa, eikä Venäjää tarvitse pelätä – se oli vierailijoiden pääviesti lukiolaisille.

Toivottavasti vierailun seurauksena mahdollisimman moni lukiolainen sai kipinän viisumin hankintaan. Kansainväliset ja itään suuntautuvat nuoret varmistavat eläkejäjestelmämme kestävyyden tulevaisuudessakin, ja heidän kansainvälistymisen tukemiseen meidän on kiinnitettävä jatkossa entistä enemmän huomiota.

Lisää tietoa Jonne Pöyhtärin ideoimasta opiskelijarahaston perustamisesta Karstulan lukion rehtorin lähettämässä avoimessa kirjeessä.

JAA JUTTU

Share on facebook
Share on linkedin
Share on twitter
Share on email

Luitko jo nämä?

Tilaa uutiskirjeemme

ja saat jatkossa vinkkejä ja vientiuutisia suoraan sähköpostiisi

Haluatko kasvattaa yrityksesi vientiä?

Ota yhteyttä ja tehdään toiveistasi totta yhdessä.