Liiketoimintamahdollisuudet Baltiassa
Aaltomaisesta talouskehityksestä huolimatta Baltia kiinnostaa ulkomaisia investoijia. Maiden itsenäistymisen jälkeen kukin kärsi talousongelmista, hintatason noususta ja korruptiosta mutta alueesta muotoutui lopulta yksi parhaiten suoriutuvista talouksista. Tämän nousukiidon kuitenkin katkaisi globaali talouskriisi vuonna 2008 ja maiden BKT supistui paikoitellen jopa lähes viidenneksen. Maat elpyivät talouskriisistä kuitenkin kohtuullisen nopeasti ja kukin maa on jatkanut kasvuaan vuosittaisen reaalisen BKT:n muutoksen ollessa 1,6 – 6,2 % välillä.
Baltian tulevaisuus näyttää valoisalta. Kansainvälisen kauppakamari ICC:n 75 maan talousvertailussa maat sijoittuivat sijoille 11. (Viro), 20. (Latvia) ja 23. (Liettua) Suomen ollessa 25. Talousvertailussa arvioitiin maiden yrityskentän kansainvälistymistä, maan markkinoille pääsyä ja kaupankäynnin helppoutta sekä onnistumista kansainvälisten investointien houkutteluun että kansainvälistä kauppaa tukevan infrastruktuurin tilaa. Lisäksi muun muassa Osuuspankin ennusteet ennakoivat alueen BKT:n kasvavan ja investointien piristyvän.
Kansainvälistyvälle yritykselle yksi Baltian pitkään puhutuista eduista on kiistatta sen tarjoama verotuksellinen hyöty. Latvian ja Liettuan yritysvero (15%) on yksi EU-maiden pienimpiä. Tämän lisäksi esimerkiksi Liettuassa liiketoimintaympäristöä on muutettu helpommaksi omaisuuksien rekisteröintikysymysten ja tuonti- ja vientikaupan osalta, mikä helpottaa suomalaisyritysten kansainvälistymistä. Virossa taas jakamatonta voittoa ei veroteta lainkaan, mikä antaa tuottaville yhtiöille mahdollisuuden kohdentaa varat esimerkiksi kasvuun. Verotuksellisen edun lisäksi työvoima maissa on edullista esimerkiksi Pohjoismaihin verrattuna. Muun muassa Liettuassa nostetta ja intressiä toimialoilla on lisännyt se, että sen operatiivinen työvoima on vielä paljon edullisempaa kuin Virossa ja tätä henkilökuntaa löytyy valtavia määriä. Tämä voidaan nähdä loistavana mahdollisuutena esimerkiksi tuotantolaitosta perustettaessa.
Alueen erityispiirteet
Baltian erityispiirteet kannattaa kuitenkin tuntea hyvin. Kielellisestä näkökulmasta venäjällä ja englannilla alueella pärjää hyvin, vaikkakin esimerkiksi Virossa äidinkielestä halutaan pitää erityistä huolta. Kulttuurisesti alue on todella monimuotoinen ja koska virolaiset, latvialaiset ja liettualaiset eivät koe jakavansa mitään erityistä balttilaista identiteettiä, voi diversiteetti tuoda kertaheitolla haasteita kansainvälistymisprosessiin. Taas työkulttuurin näkökulmasta esimerkkinä voidaan mainita Viron reaktiivinen toimintatapa, joka voi tuoda haasteita suomalaiseen proaktiiviseen periaatteeseen tottuneille toimijoille.
Tarkastellessa nosteessa olevia toimialoja Virosta esiin tulee nostaa sen IT-sektori. Praxis-tutkimuslaitos ennakoi Viron IT-sektorille syntyvän jopa yli 4000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Tätä edesauttavat sekä paikalliset start up-yritykset että maahan tulleet suuremman kokoluokan kansainväliset toimijat. Latviasta ja Liettuasta taas tulee huomioida niiden teollisuustuotannon kasvu. Eurostatin tilastojen mukaan teollisuustuotanto kasvoi Latviassa 4,6% ja Liettuassa 10,5% vuoden takaiseen verrattuna, jälkimmäisen ollessa euroalueen toisiksi korkein.
Aikaisemmin vallinneet pelot Itä-Euroopasta vaikeana markkina-alueena näyttävät olevan taakse jääneitä. Vallinnut kasvutrendi on luonut positiivista ja energistä ilmapiiriä kansalaisten keskuuteen. Viron jopa skandinaaviseksi luettava vakaa kasvualusta hyvine työedellytyksineen sekä Latvian ja Liettuan vahva nousu tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet suomalaisille yrityksille kansainvälistyä Baltian alueelle. Kun kaiken lisäksi suomalaisia tuotteita, palveluita ja osaamista arvostetaan, kannattaa Itä-Eurooppa ehdottomasti nähdä mahdollisuutena.
Mikäli Baltian liiketoimintamahdollisuudet kiinnostavat, ota yhteyttä:
Suvi Metsola
suvi.metsola@exportmaker.fi
040 731 0223