Skip to content

Matkalla Ukrainaan: "If we want to live, we must win"

Export Makerillä oli kunnia olla mukana tukemassa sairaalatarvikkeiden avustuskuljetusta
Ukrainaan. Tässä pieni kertomus asiasta.

Tuomas Metsola ja hänen lapsuudenystävänsä Jupe tekivät vapaaehtoistyötä
jyväskyläläiselle Apua Ukrainaan ry. Toukokuussa he kuljettivat lastin sairaalatarvikkeita
Dnipron lähellä sijaitsevaan parantolaan. Oulun seudun Mäntykoti Ry oli lahjoittanut
Ukrainaan vietävää tavaraa. Lastina oli mm sairaalasänkyjä, pyörätuoleja, hoitotarvikkeita
jne. Kuljetuksessa käytettiin kevytkuorma-auto + perävaunu -yhdistelmää. Matka kesti 10
päivää ja kilometrejä tuli hieman yli 5000.

Trucks

Miehet päättivät lähteä Ukrainan reissulle siksi, kun heitä turhautti lännen hitaus tukea
Ukrainaa

"Me emme kuvittele olevamme mitään kovia jätkiä, kaukana siitä. Meidän reissu oli
pyhäkoulun kevätretki verrattuna siihen, mitä ukrainalaiset tekevät ja kokevat joka päivä".
Nyt on vaarana, että sota tuolla jää vähän taka-alalle eikä se enää ihmisiä kiinnosta.
Puhutaan, että lännessä on"sotaväsymystä", mikä tuntuu ainakin itsestäni
käsittämättömältä. Eihän me voida väsyä, kun ei täällä ole sotaa. Ei täällä tarvitse pelätä
ilmahälytyksiä, ohjuksia tai sitä, että joku läheinen kuolee rintamalla."

Elämää sodan keskellä

He tapasivat hienoja ihmisiä, siviilejä ja sotilaita. Suomea ja suomalaisia tunnutaan tuolla
arvostavan kovasti, kun maamme auttaa Ukrainaa niin pyyteettömästi. Avun tarve on ihan
jatkuva. Sotilaat ovat väsyneitä ja tarvikkeet vähissä. Moraali tuntuu silti olevan korkea ja
eivät ukrainalaiset ole missään nimessä luovuttamassa. He pärjäävät, jos heitä vain
autetaan riittävästi. Sotilaallinen apu on tietysti valtioiden asia, mutta siviilikin voi tehdä
osansa.

Paikallinen avustustyöntekijä Vadim kertoi, että hän tekee työtään siksi, että hänen lapsensa
ja lastenlapsensa saisivat elää vapaassa maassa. Vapauden kaipuu ja isänmaallisuus tuntui
tuolla aivan käsin kosketeltavalta. Marketissa kun radiosta kuului kansallislaulu, niin kaikki
seisahtuivat paikalleen laulun ajaksi ja jatkoivat ostoksiaan laulun päätyttyä. Armeijan
hautajaissaattue kun ajoi Lutskin keskustassa, niin ihmiset pysähtyivät ja nousivat autoistaan
osoittaakseen kunnioitusta sotasankarille.

”Kannustan kuitenkin lähtemään ihan paikan päälle viemään apua, jos asia yhtään
kiinnostaa ja tuntuu, että pärjää. Saa eri tavalla perspektiiviä tuosta tilanteesta, kun menee
maahan itse ja juttelee ihmisten kanssa. Pieni ripaus seikkailumieltä kannattaa toki ottaa
mukaan matkareppuun, mutta yhtä lailla tarvitaan malttia ja nöyrää asennetta. Kokemus oli
meille unohtumaton ja omalta osaltani voin sanoa, että tulen todennäköisesti lähtemään
tuonne vielä uudestaan”, Metsola toteaa.
442481565_8013461148673326_4927118555442050986_n  441514872_8013472745338833_2694635300137025643_n
443697818_8013463118673129_3235317315908788398_n  442412095_8013459045340203_8922332836208125283_n

Miten auttaa

Auttamiskanavia on monenlaisia melkein joka paikkakunnalla. Yhden avustuskuljetuksen
kokoamiseenkin osallistuu iso joukko ihmisiä ja tahoja, kun tarvikkeet kerätään, hankitaan
dokumentit kuljetukseen, joku lainaa peräkärryn reissuun ja joku muita tärkeitä tarvikkeita.
Yksi keino auttaa, on ottaa yhteyttä paikalliseen ukrainalaisia avustavaan yhdistykseen.
Jyväskylässä toimii Apua Ukrainaan Ry www.apuaukrainaanjkl.fi

Apua Ukrainaan Ry:n rahankeräyslupa on voimassa. Voit lahjoittaa rahaa tilille FI06 4765
0010 0572 45. Rahankeräyslupa on RA/2023/173. Rahankeräysvaroja käytetään
ainoastaan humanitäärisiin tarkoituksiin.


Tuomaksen ja Jupen avustusreissu oli omakustanneretki, eli kaikki polttoaine- ja matkakulut
tulivat lähtökohtaisesti kuljettajien maksettaviksi. Matkan kustannuksiin osallistuivat yritykset:
Nordic Drones Oy, Export Maker Oy, Finn-Savotta Oy ja Kuljetusliike Taipale Oy.